Itämeri on maailman toiseksi mahtavin murtovesiallas. Murtovesi on niIn sanottua normaalia, eli makeaa vettä suolaisempaa. Murtoveden suolapitoisuus ei kuitenkaan milloinkaan tule saavuttamaan valtamerten suolapitoisuutta. Murtoveden suolapitoisuudeksi on virallisesti ilmoitettu lukema, joka on alle 24,6 promillea. Murtovettä syntyy, kun merivesi sekoittuu vapaasti virtaavaan makeaan veteen muun muassa jokisuistojen alueella, lähteissä ja pohjavesissä. Tunnettuja murtovesialueita ovat Itämeren lisäksi Mustameri ja Kaspianmeri. Maailman suurin merialue on Tyynimeri, joka on yksi isoimmista Valtameristä.
Ilmasto ja merentutkimus Itämerellä
Merten tilannetta seurataan koko ajan mittaamalla esimerkiksi veden tärkeitä typpi-ja happipitoisuuksia kaikilla vakioiduilla mittaukseen valituilla alueilla. Maailmanlaajuisesti Itämeren saastuminen on suuri ongelma. Suurin osa Itämeressä ajelehtivasta tuhoisasta roskasta on muoviroskaa, jonka takana on kukapa muu kuin ihmiskunta. Ihmiset ovat kuitenkin heränneet vallitsevaan tilanteeseen ja aloittaneet kansainvälisesti monia hankkeita Itämeren suojelemiseksi.
Itämeren suojelu-ohjelma
Itämeren suojeluohjelman avulla tähdätään tärkeiden luontokohteiden, kuten Itämeren puhdistamiseen. Suomi on aktiivisesti toiminnassa mukana, vaikka kotimaiset rannikovesialueille kertyneet päästöt ovat aina ensisijaisten parannustoimien kohteena. Maataloudessa on tapahtanut asiaan liittyen todella merkittävää kehitystä, sillä esimerkiksi peltojen lannoitemäärät ovat selkeästi vähentyneet. Vuonna 2007 käyttöön otettu maatalouden ympäristötukiohjelma lisää tehokkaasti kosteikkoja, niin sanottuja suojakaistoja ja karjanlannan hyötykäyttöön ottamista. Kalankasvatuksessa, kalojen ruokailua on optimoitu ja käytetty entistä parempia rehusekoituksia.
Itämeren suojeluun tarkoitetun ohjelman avulla on Suomessa sekä teollisuuden että yhdyskuntien kuormitus selkeästi vähentynyt. Haja-asutusten talousjätevesien käsittely on vähentynyt rakentamalla yhdyskuntien jätevesien siirtoviemäreitä, joilla on pystytty selkeästi kohentamaan vesien tilannetta. Suomen öljyntorjuntavalmius on parantunut ottamalla käyttöön kemikaali- ja öljyvahinkojen torjuntaan tarkoitettu monitoimialus. Ulkovartioalukset Uisko ja Tursas sekä väylänhoitoalus Seili ovat nyt merikelpoisia öljyntorjunta-aluksia. Suomi on aina ollut hyvin aktiivinen ympäristön- ja mertensuojelussa, joten Suomi on lisäksi antanut useita merten suojeluun tähtääviä ideoita. Suomi on tehnyt myös loistavan aloitteen kieltää kaikkien puhdistamattomien alusten käymälöistä tulevien jätevesien lasku Itämereen. Luonnollisesti kaikkien maiden yhteisenä, kristallinkirkkaana tavoitteena on merten ja muiden pienempien vesistöjen parempi tila kuin viime vuosina. Tavoitteena on vähentää ensisijaisesti Itämeren rehevöitymistä tarkkaan suunnitellun, pitkäjänteisen, jopa vuosikymmeniä kestävän yhteistyön avulla.