Metsien osaava hoito ja kasvatus
Metsien kasvatuksen ja erittäin hyvän hoidon tavoitteena on aina ollut toimivien edellytysten luominen metsä-alueiden erilaiselle hyötykäytölle. Monikäyttöisyys tarkoittaa metsien ekologista, taloudellista ja sosiaalisesti kestävää käyttöä. Historian saatossa metsät ovat tarjonneet ihmisille ne kaikkein tärkeimmät, eli ravintoa ja suojaa. Lisäksi tarvitaan erilaisia tarveaineita, kuten puuta lämmitykseen ja rakentamiseen sekä tarvittavan viljelysmaan, eli maa-alaa peltojen raivaukseen.
Metsienkasvatus on tarkkaa ja pitkäjänteistä toimintaa
Metsänhoitoon ja -kasvatukseen kuuluvat menetelmät vaikuttavat aina suoraan puuston tulevaan kehitykseen, metsänkasvatuksen taloudelliseen puoleen ja puuntuotantoon. Metsänkasvatuksessa monien toimenpiteiden tulevat vaikutukset saattavat näkyä usein vasta pitkän ajan kuluttua. . Pitkäjänteinen tutkimus ja kaikki systemaattisesti kerätty tieto tallennetaan aina pitkäaikaisten metsäkokeiden avulla.
Soiden yhä lisääntynyt ojitus on puhuttanut kaikkialla viime vuosina. Kunnostusojitus on metsänhoidossa päivän sana, jonka avulla suometsät saadaan kätevästi kasvukuntoon. Kunnostusojituksella parannetaan merkittävästi metsien nykyistä ja tulevaa tilavuuskasvua. Käytännön tasolla
pohjaveden pintaa alennetaan, jolloin elintärkeiden ravinnon ja veden liikkuvuus nopeutuu. Kunnostusojituksella kasvua voidaan saada lisää, samoin kannattavuutta.
Metsien taloudellinen kannattavuus on aina ollut suomalaisille tärkeää. Mietitäänpä esimerkiksi tervanpolttoa, joka oli sekä varsin yleistä, että ensimmäinen teollisen toiminnan muoto alun alkaen
1600-luvun Suomessa. Tervanpoltto jatkui aina 1900-luvun alkuun asti, jolloin tapahtui selkeä metsäteollisuuteen ratkaisevasti vaikuttanut läpimurto.
Puuhiomot, höyrykäyttöiset sahat, paperi- ja sellutehtaat loivat pohjan metsien tarjoamalle suomalaiselle hyvinvoinnille.
Suomessa tunnetaan hyvin niin sanottu jokamiehen oikeus, joka tarjoaa kaikille Suomessa vakituisesti asuville henkilöille vapaan oikeuden liikkua metsissä sekä poimia marjoja ja sieniä. Kauniissa suomalaisissa metsissä on myös vapaa leirintäoikeus, ainoastaan kenenkään asuinrakennuksen läheisyyteen tai tontille ei saa leiriytyä. Metsissä ei saa myöskään Ilman maanomistajan lupaa tehdä tulta, kuten sytyttää nuotiota tai ajaa moottoriajoneuvolla. Luonnollisesti metsässä samoava henkilö ei saa aiheuttaa metsälle minkäänlaista vahinkoa. Tarkoin suojelluilla metsä-alueilla, kuten kansallis- ja luonnonpuistoissa on rajatut jokamiehenoikeudet. Metsät ovat uusiutuvia luonnonvaroja, jotka vuosittain kasvavat aina enemmän kuin niitä käytetään. Käytännössä, jokaista kaadettua puuta kohti pitää istuttaa kaksi puuta. tai kylvää ne luontaisesti.